*

Olli-Pekka Paasivirta Vihreän kauppatieteilijän ajatuksia

Ilmastonmuutos on osoitus markkinoiden epätäydellisyydestä

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 7.6 jutun, jossa YK:n kehitysohjelman johtaja Achim Steiner varoitti siitä, että yritykset eivät voi jättää ympäristö- ja terveysongelmia yhteiskunnan maksettaviksi. Steiner on tosiaan oikeassa, tuntuu todella oudolta, että yritysten tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hinnoissa ei olla huomioitu kokonaismääräisesti niiden aiheuttamia haittoja yhteiskunnalle. Jos markkinat toimisivat optimaalisesti, paljon ympäristöä rasittavien tuotteiden ostaminen olisi huomattavasti kalliimpaa kuin nyt.

Taloustieteen yksi keskeisiä termejä on ”ulkoisvaikutus”. Se tarkoittaa toimintaa tai vaikutusta jonka hinta jää huomioimatta talouden toimijoilta näiden tehdessä kauppaa. Ulkoisvaikutuksia on kaikkialla, sekä positiivisia että negatiivisia. Jotta yhteiskunta voi maksimoida hyvinvointinsa, olisi optimaalista pyrkiä maksimoimaan positiiviset ulkoisvaikutukset, ja minimoida negatiiviset. Jos ulkoisvaikutuksia ei huomioida, tilanne voi johtaa Steinerin mainitsemiin markkinahäiriöihin.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla huomioimatta maailman suurinta ulkoisvaikutusta: ilmastonmuutosta. Steinerin sanoin: ”Nykyjärjestelmässä voitot yksityistetään ja tuhot kansallistetaan. Tästä syystä yritykset ovat voineet myydä tuotteitaan alihinnoiteltuina.” Toimivassa järjestelmässä haittoja aiheutettaisiin vain juuri sen verran, että saatu hyöty on suurempi kuin aiheutettu vahinko. Jos esimerkiksi verotamme polttoaineita, voimme vähentää niiden käyttöä nostamalla verotusta, ja käyttää verorahat kompensoimaan aiheutuneita saasteita.

Markkinatalous on kuitenkin paras keinomme rakentaa parempaa huomista. Talouskasvu on nostanut miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä, ja parantanut ihmiskunnan hyvinvointia erittäin merkittävästi. Hedelmät eivät aina ole jakautuneet optimaalisesti, mutta tässä kohtaa meillä on oltava rohkeutta tunnustaa markkinataloudelle ominaiset ongelmakohdat. Ne päätöksenteossa huomioimalla saamme parhaan hyödyn irti pohjimmiltaan toimivasta järjestelmästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuo Hesarin artikkeli kuulostaa otsikkotasolla hyvältä, mutta kun lukee koko artikkelin, niin huomaa, että siinä vain toistetaan nykyisin vallalla olevaa käsitystä, jonka mukaan maapallon elinkelpoisuuden pelastamisen pitää olla vain köyhien ja pienituloisten vastuulla eli saat saastuttaa vapaasti, jos maksat siitä rahaa. Ote artikkelista:

"Tämä ei tarkoita, että yksityisten yritysten pitäisi yhtäkkiä maksaa kaikista vuosikymmenten takaisista synneistään. Steinerin mielestä järkevämpää olisi, että hiilijalanjälki alkaisi näkyä vihdoin myös lopputuotteiden hintalapussa."

Jos oltaisiin solidaarisia, niin saastuttaminen laitettaisiin kortille -- jokaiselle sama henkilökohtainen kiintiö -- sen sijaan, että kokonaissaastuttamista rajoitetaan hinnoittelemalla se sellaiseksi että vain suurituloisilla ja rikkailla on siihen varaa.

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttämisen pitäisi olla kaikkien yhteinen projekti eikä vain köyhien ja vähävaraisten velvollisuus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Onnistuuko keskusjohto asiassa paremmin? Kejollekin kovin rakas P-Korea ajaa mielellään tankeilla pillurallia ja ammuskelee ilotulitusraketteja vaikka kansa kuolee nälkään.

Millainen järjestelmä lopulta kykenisi ottamaan ulkoisvaikutukset aidosti huomioon?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuskin mikään järjestelmä - ainoastaan joku päivä eteen tuleva pakko.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitäs jos pannaan huutokauppa pystyyn. Se joka huolehtii halvimmalla ceeookakkosen pois ilmasta, saa diilin. Periaatteessa esimerkiksi jätehuolto toimii näin ja se tosiaan toimii. Ja se ostetaan aina joltakin tai ihmiset hukkuvat paskaan.

Ei se teknologia mitään mahdotonta ole. Kasvattaa vaikka puita.

Tällä tavalla monilla kehitysmailla olisi vielä hyvä mahdollisuus tehdä bisnestä, sillä lämpimien alueiden pitkä kasvukausi sopii hyvin hiilen sitomiseen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

Napolin jätehuolto.. ;-) ja tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

Käyttäjän tottihamalainen kuva
Totti Hämäläinen

Vaikka useammasta asiasta olen samaa mieltä Olli-Pekan kanssa, on minusta tässä puheenvuorossa nyt vähän ajatuksellista laiskuutta mukana.

Valtio asettaa maksuilla, rajoitteilla sekä verotuksella yritykselle toiminnan rajoja. Verot, veroluonteiset maksut sekä muu pakollinen toiminta nostavat yrityksen menoja ja kulkevat aina lähes suoraan myös hintoihin. Valtio ohjaa veroina saamansa rahat kaikkeen toimintaan, myös näihin ns. haitallisiin ulkoisvaikutuksiin. Jos yritys tuottaa ekologisia tuotteita tai palveluita, pitäisikö näitä silloin vastaavasti tukea tai antaa verohelpotuksia? Millä mittarilla näitä haitallisia vs. hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia mitataan, jotta kaikki tulee huomioitua?

Steinerin mukaan voitot yksityistetään ja tuhot kansallistetaan. Tämähän ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Yritysten työpaikat ja niiden positiiviset vaikutukset yhteiskunnan ja yksilön elämään, ihmisistä huolehtiminen mielekkäällä toiminnalla sekä työterveyden ja -hyvinvoinnin palveluilla, aktiivinen toiminta teknologisten läpimurtojen ja paremman tulevaisuuden saralla ja toiminta ilmastonmuutosta vastaan on täydellisesti unohdettu.

Jos markkinatalous ja markkinat ovat paha asia, niin voitteko valaista allekirjoittanutta Neuvostoliiton, Kiinan, Kuuban, Venezuelan ja Pohjois-Korean luonnonrikkauksista sekä ympäristön sekä luonnon riemuvoitoista?

Markkinat eivät ole syy siihen, että ilmastonmuutos kiihtyy. Markkinat ovat vain ja ainoastaan keino, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa. Jos tässä haetaan sitä, että markkinatalous on kaiken pahan alku ja juuri, niin sekin on yhtäläisesti jostain naftaliinista revitty ajatus. Markkinatalous on parantanut tilannetta nimenomaan kaikista köyhimpien osalta, jolloin kehittyneet länsimaat ovat kärsineet. Tämä on auttanut mm. naisten kouluttamiseen, hyväntekeväisyyteen sekä ehkäisyyn, joka on suorassa yhteydessä väestönkasvuun, joka on tällä hetkellä suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen syy.

Jos haitallisten tuotteiden verotusta (esim. polttoaineet) korotetaan, onko idea, että kuluttaja maksaa kovempaa hintaa bensasta? Alkuun kysyntä ei katoaisi mihinkään, vaan ihmiset joutuisivat vain maksamaan enemmän tankkauksesta. Ajan myötä kehitys varmasti johtaisi vaihtoehtoisiin kulkuvälineisiin - mikäli veronkorotuksia tehtäisiin runsaasti. Tämä ei kuitenkaan riittäisi pelkästään Suomen tasolla, sillä kulutus ulkomailla ei muuttuisi mihinkään. Pahimmassa tapauksessa bensaa alettaisiin hakea ulkomailta ja myydä pimeästi Suomessa. Tunnistatte kyllä kuvion.

Ennen kuin ehdotatte ratkaisuksi globaalia veronkorotusta dieselille, eikö parempi keino ole antaa markkinoiden ja markkinatalouden tehdä, mitä ne parhaiten osaavat - löytää paras tuottaja ja suosia sitä. Nykypäivänä parhaan kriteereihin kuuluu myös ympäristöystävällisyys. Oppikirjaesimerkkinä toimikoon Tesla.

Jyrki Paldán

"Tämähän ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Yritysten työpaikat ja niiden positiiviset vaikutukset yhteiskunnan ja yksilön elämään, ihmisistä huolehtiminen mielekkäällä toiminnalla sekä työterveyden ja -hyvinvoinnin palveluilla, aktiivinen toiminta teknologisten läpimurtojen ja paremman tulevaisuuden saralla ja toiminta ilmastonmuutosta vastaan on täydellisesti unohdettu."

Kaikki nuo kuvailemasi tapahtumat ovat seurausta ihmisten työstä ja tulonjaosta, eivät maagisesti pääoman "luomana" tyhjästä. Pääoman roolia voidaan koko kuviossa pitää hyvinkin kyseenalaisena. Samalla retoriikallahan olisi nimittäin voinut puolustaa esimerkiksi Antiikin Egyptin Faaraon, tai vaikka Stalinin, asemaa. Ei tarvitse kuin osoittaa hyviin asioihin, ja väittää niitä vallassaolevan järjestelmän uniikeiksi saavutuksiksi.

Steinerin analyysi on paljon parempi ja spesifimpi.

"Oppikirjaesimerkkinä toimikoon Tesla."

Jos tuo on malliesimerkki markkinoiden toiminnasta, niin ei voi kuin ihmetellä. Käytännössä kaikki Elon Muskin bisnekset toimivat suurinpiirtein samalla kaavalla:

1) Otetaan teknologia, jonka perustutkimus on jo tehty valmiiksi julkisella puolella
2) Haetaan valtiolta valtavat summat yritystukia
3) Tehdään kuluttajien himoama ja kustannuskilpailukykyinen tuote kategoriaan, jossa sellaista ei vielä ole
4) Saavutetun kustannustehokkuusmallin avulla saavutetaan suosiota kuluttajien parissa ja siten suuri kysyntä

Sähköautot ovat olleet olemassa vuodesta 1884 ja ilmastonmuutos oli tiedossa jo 60-luvulla, mutta silti vielä vuonna 2012 yksikään sähköauto ei ollut suosiossa oikein millään tasolla. Vasta Musk oman jääräpäisyytensä, julkisen perustutkimuksen ja valtion tukien avulla sai rakennettua kustannustehokkaan mallin, joka aiheutti dominoeffektin muiden tuottajien parissa.

"Markkinatalous on parantanut tilannetta nimenomaan kaikista köyhimpien osalta, jolloin kehittyneet länsimaat ovat kärsineet. Tämä on auttanut mm. naisten kouluttamiseen, hyväntekeväisyyteen sekä ehkäisyyn, joka on suorassa yhteydessä väestönkasvuun, joka on tällä hetkellä suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen syy."

Kuinka uskottavasti tuollaisen kausaalisuhteen voi formalisoida ja miten teet siitä falsifioitavan? Itse nimittäin veikkaisin että teknologian kehitys kaikilla aloilla on paljon markkinataloutta suurempi tekijä asiassa, enkä ole lainkaan vakuuttunut että nykymuotoisia markkinoita tarvitaan välttämättä lainkaan. Historiallisestihan niin Saksan fasismi kuin Neuvosto-Venäjän kommunismikin nostivat aikoinaan ennennäkemättömän määrän ihmisiä köyhyydestä. Se tuskin tekee kummastakaan noista kannatettavaa, tai edes hyväksyttävää.

Väestönkasvu taas ei ole lähellekään suurin ilmastonmuutoksen syy. Esimerkiksi Suomen syntyvyys on ilmastonmuutoksen kannalta huomattavan paljon haitallisempaa kuin Nigerin. Nigerissä syntyvyys on maailman korkein, n. 4,2 kertaa korkeampi kuin Suomessa, mutta keskimääräiset asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat Nigerissä 0,1 tonnia ja Suomessa 8,5 tonnia, eli ero on 85-kertainen.

Käyttäjän tottihamalainen kuva
Totti Hämäläinen

Vaikka useammasta asiasta olen samaa mieltä Olli-Pekan kanssa, on minusta tässä puheenvuorossa nyt vähän ajatuksellista laiskuutta mukana.

Valtio asettaa maksuilla, rajoitteilla sekä verotuksella yritykselle toiminnan rajoja. Verot, veroluonteiset maksut sekä muu pakollinen toiminta nostavat yrityksen menoja ja kulkevat aina lähes suoraan myös hintoihin. Valtio ohjaa veroina saamansa rahat kaikkeen toimintaan, myös näihin ns. haitallisiin ulkoisvaikutuksiin. Jos yritys tuottaa ekologisia tuotteita tai palveluita, pitäisikö näitä silloin vastaavasti tukea tai antaa verohelpotuksia? Millä mittarilla näitä haitallisia vs. hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia mitataan, jotta kaikki tulee huomioitua?

Steinerin mukaan voitot yksityistetään ja tuhot kansallistetaan. Tämähän ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Yritysten työpaikat ja niiden positiiviset vaikutukset yhteiskunnan ja yksilön elämään, ihmisistä huolehtiminen mielekkäällä toiminnalla sekä työterveyden ja -hyvinvoinnin palveluilla, aktiivinen toiminta teknologisten läpimurtojen ja paremman tulevaisuuden saralla ja toiminta ilmastonmuutosta vastaan on täydellisesti unohdettu.

Jos markkinatalous ja markkinat ovat paha asia, niin voitteko valaista allekirjoittanutta Neuvostoliiton, Kiinan, Kuuban, Venezuelan ja Pohjois-Korean luonnonrikkauksista sekä ympäristön sekä luonnon riemuvoitoista?

Markkinat eivät ole syy siihen, että ilmastonmuutos kiihtyy. Markkinat ovat vain ja ainoastaan keino, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa. Jos tässä haetaan sitä, että markkinatalous on kaiken pahan alku ja juuri, niin sekin on yhtäläisesti jostain naftaliinista revitty ajatus. Markkinatalous on parantanut tilannetta nimenomaan kaikista köyhimpien osalta, jolloin kehittyneet länsimaat ovat kärsineet. Tämä on auttanut mm. naisten kouluttamiseen, hyväntekeväisyyteen sekä ehkäisyyn, joka on suorassa yhteydessä väestönkasvuun, joka on tällä hetkellä suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen syy.

Jos haitallisten tuotteiden verotusta (esim. polttoaineet) korotetaan, onko idea, että kuluttaja maksaa kovempaa hintaa bensasta? Alkuun kysyntä ei katoaisi mihinkään, vaan ihmiset joutuisivat vain maksamaan enemmän tankkauksesta. Ajan myötä kehitys varmasti johtaisi vaihtoehtoisiin kulkuvälineisiin - mikäli veronkorotuksia tehtäisiin runsaasti. Tämä ei kuitenkaan riittäisi pelkästään Suomen tasolla, sillä kulutus ulkomailla ei muuttuisi mihinkään. Pahimmassa tapauksessa bensaa alettaisiin hakea ulkomailta ja myydä pimeästi Suomessa. Tunnistatte kyllä kuvion.

Ennen kuin ehdotatte ratkaisuksi globaalia veronkorotusta dieselille, eikö parempi keino ole antaa markkinoiden ja markkinatalouden tehdä, mitä ne parhaiten osaavat - löytää paras tuottaja ja suosia sitä. Nykypäivänä parhaan kriteereihin kuuluu myös ympäristöystävällisyys. Oppikirjaesimerkkinä toimikoon Tesla.

Käyttäjän Olli-PekkaPaasivirta kuva
Olli-Pekka Paasivirta

Moikka Totti!

Mukavaa että teksti herätti paljon puhuttavaa, tämä on kyllä aihe josta riittää keskusteltavaa. Yritän vastata kaikkiin esittämiisi pohdintoihin alla:

-Positiivisia ulkoisvaikutuksia aiheuttavaa toimintaa on toki fiksua tukea. Esimerkiksi koulutus on järkevä sijoitus yksilölle, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnalle. Näin ollen on järkevää tukea ihmisten kouluttautumista ihan valtion budjetista asti.

-Hankalinta onkin juuri arvioida oikean suuruiset (haitta)verot esimerkiksi juuri autoilulle. Näissä hommissa olisi kiva jättää hommat valtion sijasta markkinoille, mutta markkinat eivät valitettavasti hinnoittele esimerkiksi juuri autojen hiilidioksidipäästöjä mukaan bensakustannuksiin. Valtion määräämä vero on ehkä epätäydellinen ratkaisu, mutta silti parempi kuin markkinoiden toimimattomuus.

-Steinerin kommentti oli liioiteltu, mutta minusta siinä oli hyvä ajatus joka saa pohtimaan asiaa. Nyt on todella niin, että yritykset eivät hinnoittele tuotteitaan yhtä kalliiksi kuin ne oikeasti ympäristölle tulevat. Tehtaiden ei esimerkiksi tarvitse huomioida hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, vaikka se on erittäin paljon kaikkia meitä haittaava ongelma. Toki edistyneimmissä maissa on paljon hyvää lainsäädäntöä, ja meillä unionissa jopa EU-ETS (päästökauppajärjestelmä). Moni yritys tekee paljon hyvää ympäristölle, mutta liian usein se tuntuu päälleliimatulta viherpesulta, ja valitettavan usein todellisuus on jotain muuta. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi osakeyhtiöiden (käytän esimerkkinä koska se on merkittävimpiä suurempien yritysten yhtiömuotoja) perimmäinen tarkoitus on tuottaa rahaa osakkeenomistajille.

-Nyt päästään mielenkiintoiseen osaan: en nimittäin missään kohtaa ole väittänyt markkinatalouden aiheuttavan ilmastonmuutosta, vaan sen epätäydellisyyden mahdollistavan sen olemassaolon. Tässä on vissi ero! Pyydän sinua lukemaan viimeisen kappaleen uudestaan, jossa itseasiassa hehkutan markkinatalouden olevan oikein mainio järjestelmä, jos oikeasti ymmärrämme miten se toimii; "Markkinatalous on kuitenkin paras keinomme rakentaa parempaa huomista. Talouskasvu on nostanut miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä, ja parantanut ihmiskunnan hyvinvointia erittäin merkittävästi. Hedelmät eivät aina ole jakautuneet optimaalisesti, mutta tässä kohtaa meillä on oltava rohkeutta tunnustaa markkinataloudelle ominaiset ongelmakohdat. Ne päätöksenteossa huomioimalla saamme parhaan hyödyn irti pohjimmiltaan toimivasta järjestelmästä."

Käyttäjän Olli-PekkaPaasivirta kuva
Olli-Pekka Paasivirta

Ja siistiä markkinataloudessa on se, että voimme nyt esimerkiksi ilmoittaa polttomoottoriautojen olevan kiellettyjä vuonna 2040, ja markkinat löytävät meille parhaan vaihtoehdon! :)

Muutokset voivat sattua, mutta siksi ne on toteutettava huolellisesti suunniteltuna. Lopulta se että toimitaan kauaskantoisesti maksaa kyllä itsensä takaisin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #13

"markkinat löytävät meille parhaan vaihtoehdon! :)"

Aivan, EU määräsi dieseleille tiukat päästörajat ja markkinat keksivät huijata. Minkähänlainen Suomi olisi jos kaikki kulkuneuvot hevosia ja härkiä lukuunottamatta kiellettäisiin? Taisi olla retorinen kysymys eli vähän realismia mukaan. Talvivaara voisi olla hyvä esimerkki surkeista markkinoista ja vielä surkeammasta julkisesta ohjaamisesta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Markkinat ovat todellakin epätäydelliset. Joskus markkinat keksivät, että orjuudella saadaan hyvät voitot, sittemmin asiassa huomattiin ongelmia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ihan periaatteellisella tasolla kysyisin sellaista seikkaa kuin että mikä on se keskuskomitea, joka on päättänyt, että maapallo ehdoin tahdoin täytyy pitää elinkelpoisena?

Jos markkinat kerran haluavat toimia niin että luonto ja ympäristö tuhoutuu, niin eikö se silloin ole määritelmän mukaan "kaikkien yhteinen etu"? Miksi valtiovallan pitäisi puuttua tuohon?

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Ilmastonmuutos on osoitus markkinoiden epätäydellisyydestä"

Tämän bollin ilmasto on muuttunut kymmeniä miljoonia vuosia ennen kuin meitä ihmisiä oli yhtään täällä tallustelemassa. Sama jatkuu senkin jälkeen, kun me ihmiset olemme kuolleet sukupuuttoon.

Ihmettelen suuresti, mitä markkinoilla on ollut tämän asian kanssa minkäänlaista tekemistä??? Olikohan olemassa joitain dinosaurusmarkkinoita, joista en ole vielä kuullutkaan?

Luonto tulee hoitamaan ihmisten pienet, mitättömät vaikutukset tälle bollille parissa miljoonassa vuodessa. Ei meidän nyt elävien tarvitse tehdä yhtikäs mitään, varsinkaan maksella ilmastoaneita millekään taholle.Se on idioottitouhua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Markkinoilla tavan ihminen tekee päätökset. Vaihtoehtona on se että jokin eliitti tekee päätökset.

Mitä tulee orjuuteen, se keskushallinto ei varsinaisesti tainnut orjia auttaa.

Jyrki Paldán

Ei tuollainen dikotomia tuota mitään käyttökelpoista tietoa.

On vain "tavan" ihmisiä, joista toisilla on enemmän valtaa vaikuttaa ympäristöön ja muihin ihmisiin kuin toisilla, ja noin on järjestelmässä kuin järjestelmässä. Markkinataloudessa valta kertyy pääoman välityksellä, valtiojohtoisissa järjestelmissä poliittisella vallalla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Markkinoilla kysyntä ja tarjonta lasketaan rahassa, ei pääluvussa. Se tarkoittaa rahanvaltaa eikä demokratiaa.

Kapitalismi on pahin hirmuhallinto, mitä maan päällä on koskaan nähty; sen ansiosta kuolee vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä nälkään, vaikka ruokaa on yllin kyllin.

Pelkästään vuosituhanteen vaihteen jälkeen kapitalismin kuolonuhreja on tullut lisää noin 150 miljoonaa. Ja tahti jatkuu samana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toiset ovat sitä mieltä, että ilmastonmuutos olisi hyväksi maapallolle. Kohonneen CO2 pitoisuuden väitetään olevan hyväksi mm. Saharan eteläpuoliselle autiomaalle, joka on nyt viime vuosina alkanut yllättäen vihertää sateiden ilmeisesti lisäännyttyä alueella.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Toteutuu ainakin osittain.
Autonrenkaissa on kierrätysmaksu. Pakastimissa ja pesukoneissa on energialuokat, jos haluat vähän kuluttavan maksat.

Kyllä tuotteissa otetaan nykyisin huomioon elinkaariajattelu, mutta se toimii päinvastaisesti. Tuotteet tehdään kestämään mahdollisimman tarkkaan vain takuuajan on johtoajatus. Tuotanto loppuu, jos tuotteet kestävät liian kauan.

Tietotekniikka on kaikkein härskein. Vaikka teknologia antaisi myöten, viedään kuluttajamarkkinoille kehittyneempiä versioita vain pienin hyppäyksin. Prosessorit kuvaa sitä karmeimillaan. Puhelimetkin perustuu tietotekniikkaan.

Sitten kun avaa jonkin viihde-elektroniikka laitteen 90-luvulta, se on sisältä tyhjää täynnä. Silloin laitteen piti näyttää kookkaalta, jotta oli uskottava, vaikka sisällä oli vain muutama piirilevy ja loppu ilmaa.

Ihmisten pitäisi tajuta, että se valmistaminen aiheuttaa suurimman hiilijalanjäljen. Ostat auton kahden vuoden välein, niin olet suuri ympäristörikollinen. Sama kaikissa muissakin hankinnoissa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Miten suuri "kuoppa" pitää kaivaa jos kaikki nykyiset polttomoottoriautot korvattaisiin sähköautoilla? Ja kuopalla tarkoitan tietenkin akkujen vaatiman materiaalin louhimista. Ja jos ne kaikki pitää ladata aurinokennoilla niin tulee toinen yhtä suuri monttu.
Vihreillä tämän täytyy olla tiedossa, miten olis voititteko paljastaa.

Toimituksen poiminnat