Olli-Pekka Paasivirta Vihreän kauppatieteilijän ajatuksia

”Realistinen vihreys” -termi kätkee taakseen ajatuksen luonnosta välinearvona

Pääministeri Juha Sipilä piti viikonloppuna Keskustan puoluekokouksessa pitkän puheen, jossa hän puhui ajankohtaisista poliittisista teemoista ja puolueensa arvomaailmasta. Puhe oli pitkä, ja ilmeisen moni keskustalainen piti siitä paljon. Omaan korvaani särähti kuitenkin Sipilän maininta realistisesta vihreydestä.

Kielen muokkaaminen on erittäin keskeinen politiikan tekemisen tapa rakentaa yleistä mielipidettä tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi ulkoministeri Soini on ollut tämän alan mestari käyttäessään perussuomalaisten puheenjohtajana ollessaan muista puolueista termejä ”takiaispuolue” tai ”vanha puolue”. Näillä termeillä hän halusi asettaa oman puolueensa tiettyyn asemaan suhteessa muihin, aivan kuten pääministeri Sipilä yrittää nyt tehdä. Kaiken tämän tavoite on toki selvä, sillä eduskuntavaalit ovat jo nurkan takana. Termillä yritetään leimata rohkeampaa politiikkaa ajavat jonkinlaisiksi epärealistisiksi idealisteiksi, joiden tavoitteet eivät ole järkeviä.

Realistinen vihreys -termiä ehti analysoida todella hyvin jo Helsingin Sanomien Marko Junkkari (HS 9.6). ”Vihreille luonto on itseisarvo. Luontoa pitää suojella, koska luonnolla on itsessään merkitystä. Keskustalle luonto on sen sijaan väline. Luontoa pitää suojella, jotta sitä pystyy hyödyntämään", Junkkari analysoi. Lienee selkeää, että realistisen vihreyden kannattajien suurin huoli ei ole ilmastokatastrofi, vaan esimerkiksi suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn ylläpitäminen. 

Junkkarin analyysia tukee Keskustan harjoittama politiikka tällä vaalikaudella. Puheessaan Sipilä mainitsi esimerkiksi suomalaisen ainutlaatuisen kestävän metsänhoidon olevan keskiössä ilmasto-ongelmien ratkaisussa. Kuitenkin harva se kuukausi asiantuntijoilta tulee kannanottoja joissa he kantavat huolta Suomen metsätalouden ongelmallisuudesta. Tämä kaikki kertoo ehkä tarpeeksi siitä, mitä nokkelien sanaparien taakse kätkeytyy.

Olisi hienoa jos voisimme vihdoin siirtyä aikaan, jossa puolueet kilpailevat aidosti siitä ketkä tekevät parasta ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Keskusta on ottanut monessa asiassa hyvää mallia omilta nuorisojärjestöiltään, mutta siihen taitaa olla tässä asiassa vielä pitkä matka.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Olli-Pekka , suosittelen lämpimästi :

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256699-...

Nuoruus on ainoa sairaus, joka paranee iän myötä...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Sipilä taitaa sitten olla henkisesti harvinaisen hyvin säilynyt. Se sanoo realistinen, kun se tarkoittaa vesitetty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On vaikea sanoa kuka on aito vihreä. Todennäköisesti se joka mieluummin polttaa hiiltä kuin pystyttää tuulimyllyjä. Ja panee säästyneet rahat energiatekniikan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Vihreitä, siis sitä puoluetta, vaivaa kaksi asiaa. Ensinnäkin ideologiasta kumpuava irrationaalinen vastustus eräitä energiamuotoja vastaan. Toiseksi jonkinlainen teinivuosien kiimainen into ryntäillä joka paikkaan sen kummemmin ajattelematta. Eivät nuo nyt poliitikoille niin harvinaisia piirteitä ole, mutta vihreillä ne oikein korostuvat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Nyt olisi "aitovihreälle" puolueelle tilaa Suomen puoluekentässä! Katsopa 1.5. blogini alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254703-ny...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tätä viestiä olen täällä toistanut papukaijan tavoin. Keskustalainen näkee luonnon kilvan hyödynnettävänä resurssina. Vihreä näkee sen useimmiten uhattuna.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Itse olen pitkään huomannut, että niitä asioita on mukava ajaa joista ei itse tarvitse maksaa yhtään mitään tai joiden ajamisesta ei taatusti tule itse kärsimään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olet oikeassa - ja väärässä. Keskustassakin on ihmisiä, jotka näkevät luonnon ensisijaisesti hyödynnettävä resurssina. Vihreissäkin on ihmisiä, jotka haluavat vain estää luonnon kaiken hyötykäytön.

Tasapainoon pyrkiminen on kuitenkin paljon paremmin mukana keskustalaisuudessa kuin vihreydessä. Sinänsä keskusta toi esiin vihreitä arvoja jo silloin, kun vihreitä ei ollut vielä keksittykään.

Mutta toivoisin tosiaan, että tämä taistelu keskustan ja vihreiden välillä saisi joskus myös yhteistyöhön pyrkiviä muotoja. Itse esimerkiksi arvostan Hanna Halmeempäätä kovin, vaikka olenkin eri linjoilla vaikkapa ydinvoiman osalta. Mutta hän varmaan ymmärtää myös maaseudun ongelmia oikein hyvin.

Näyttää tosin keskustakin olevan aika arka tuon ydinvoiman suhteen ja liputtavan enemmän tuuli-, aurinko-, bio- ja muiden mahdollisten uusien, hiilidioksidivapaiden energiamuotojen puolesta. Joten siltä osin samaa sokeutta kuin vihreissäkin. Ei niin räikeästi mutta kuitenkin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Vihreät unohtavat suojeluinnossaan liian usein ihmisen. Reaalivihreydessä ihminen huomioidaan osana luontoa, ei sen kilpailijana tai riistäjänä, vaan molemminpuoleisen kunnioituksen myötä toisistaan nauttien.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Haapakangas määrittelee nyt reaalivihreyden eri tavalla kuin Keskusta. Suojeluinto unohtaa joskus ihmisen halut ja kyseenalaistaa vakiintuneen tavan riistää luontoa. Ilman sitä näkökulmaa ei varsinkaan erityisen uhanalaisia lajeja saada suojeltua. Hyvä esimerkki olkoon vaikka Saimaalla tapahtuva verkkokalastus. Keskustalainen näkökulma on, että 50-luvulta lähtöisin oleva nailonverkkokalastus on ikiaikainen ihmisen perusoikeus. Vihreä näkemys on, että Saimaan uhanalaiset lajit, Saimaan nieriä, järvilohi ja saimaannorppa ovat tuota maanomistukseen liitettyä kalastusoikeutta tärkeämpiä. Kumpi näkökulma sinun mielestäsi on reaalivihreyttä?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vai reaalivihreys - mitä sitten on keskustalainen reaalivihreys?

Otetaan vaikka turkistarhaus esimerkiksi. Keskustalainen reaalivihreys on pitää miljoonia eläimiä vankeudessa huonoissa oloissa pelkästään rahan vuoksi, jotta muotitalot ja erityisesti Venäjän ja Kiinan uusrikkaat saavat muotiluomuksia. Muiden sivistysvaltioiden jonossa kieltäessä turkistarhauksen epäeettisenä ja turhana tarkoittaa se bisnesmahdollisuuksien parantumista.

Kun pitkään valmisteltua eläinsuojelulakia Keskusta toimesta vesitetään urakalla tarkoittaa se sitä, ettei näille turkiseläimille taata edes jatkuvaa juomaveden saantia.

Kun eläinjalostuslakia uudistetaan samalla tarkoittaa se sitä, että ehdotuksista huolimatta turkiseläinten kuten ylikokoisten kettujen jalostustoimintaa ei oteta ehdotuksista huolimatta mukaan asetukseen. Sehän voisi haitata bisnestä. Kehutaan puututtavan ylijalostukseen ja eläinten terveyteen, mutta kun siihen tarjoutuu aito mahdollisuus puuttua, niin se ohitetaan. Pelkkää puhetta vailla tekoja.

Kun tulevaa uutta turkistarhausasetusta käytettiin perusteena sille, että turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite hylätään, tarkoittaa se että hallituskautensa aluksi Keskustan vedolla jätetään tuo jo valmisteltu asetus pöydälle ja hyväksymättä.

Tätä on keskustalainen reaalivihreys eikä mitään luonnon osana olemista - eläinten riistämistä rahan vuoksi. Hallitusohjelmassakin se jo oli: mikään uudistus tai parannus ei saa tuottaa lisäkustannuksia tuottajille. Harva asia tässä maailmassa on ilmaista ja kyllä se on sitten näkynytkin.

Keskustan reaalivihreys on asioiden viherpesua - siitä lausutaan kauniita ilman tekoja. Ihminen osana luontoa -ajattelu on todella kaukana siitä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Vihreä vihreys päästää ne tarhaketut luontoon, lakkauttaa elinkeinon Suomessa mutta tekee vähän, jos ollenkaan tarhausolojen parantamiseksi/kieltämiseksi Aasiassa.

Mitä Saimaaseen tulee, niin kalastusta, ammattimaista varsinkaan ei voida kieltää, mutta rajoitukset ovat mahdollisia.

En väitä olevani KAIKESSA yhtä mieltä puolueeni kanssa. Eihän tämä mikään Pohjois-Korea ole...

Toimituksen poiminnat